Kasvunpolku | Avopalvelut
9
page,page-id-9,page-template-default,ajax_fade,page_not_loaded,,qode-title-hidden,qode-child-theme-ver-1.0.0,qode-theme-ver-7.6.2,wpb-js-composer js-comp-ver-4.6.2,vc_responsive

Avopalvelut

Kasvunpolku tarjoaa monipuolisesti lapsiperheiden ja lastensuojelun palveluja. Toiminta-ajatuksemme perustuu yksilöllisiin palveluratkaisuihin. Räätälöimme yhdessä lapsen/nuoren, perheen ja sosiaalityöntekijöiden kanssa parhaiten asiakkaan tarpeisiin vastaavan kokonaisuuden. Olemme rakentaneet myös valmiita työskentelymuotoja, joiden kuvaukset löytyvät alta.

Perheohjaus

Perheohjaus on sosiaalihuoltolain mukainen matalan kynnyksen tukitoimi perheelle, joka joutuu kohtaamaan yllättävän tai äkillisen kriisin, surun tai muun perhettä kuormittavan muutoksen elämässä kuten avioeron, läheisen menettämisen tai sairauden. Työskentely aloitetaan kartoittamalla perheen nykytilanne ja voimavarat sekä asetetaan tavoitteet ja laaditaan asiakassuunnitelma yhteistyössä perheen ja sosiaalityöntekijän kanssa. Perheohjausta aletaan toteuttaa tavoitteiden ja suunnitelman mukaisesti perheohjaajan ja tukiverkoston kanssa. Perheohjaaja tukee ja auttaa perhettä antamalla konkreettista apua perheen kotona arjessa, keskustelemalla sekä ohjaamalla tarvittavien tukitoimien ja vertaistuen piiriin. Työskentelyn tavoitteita ja perheen kuntoutumista arvioidaan säännöllisesti.

Perhetyö

Perhetyö voi olla luonteeltaan ennaltaehkäisevää, varhaista tukea tai korjaavaa apua. Perhetyön avulla pyritään tukemaan ja lisäämään perheen hyvinvointia ja voimavaroja, perheenjäsenten keskinäistä vuorovaikutusta sekä tukemaan vanhempia kasvatustehtävässään sekä arjen hallintaa. Perheen tukiverkostoa kartoitetaan ja rakennetaan tarvittaessa.

Perheohjaaja työskentelee perheen kotona ja ohjaa perhettä muun muassa erilaisissa arjen toiminnoissa, lasten hoidossa ja kasvatuksessa sekä vahvistaa perheen keskinäisiä suhteita. Perheohjaaja työskentelee perheen kanssa keskustelun, konkreettisen ohjaamisen ja erilaisten työmenetelmien avulla.

Työskentelyn alussa kartoitetaan perheen nykytilanne ja esiin nousseet huolenaiheet ja tuen tarpeet. Yhdessä perheen ja sosiaalityöntekijän kanssa luodaan tavoitteet ja asiakassuunnitelma, joiden pohjalta työskentely aloitetaan. Perheen tilannetta ja perhetyötä arvioidaan säännöllisesti ja tavoitteita ja työmuotoja muokataan tarpeiden mukaisiksi sekä kevennetään perheen hyvinvoinnin ja voimavarojen lisääntyessä.

Intensiivinen perhetyö

Intensiivinen perhetyö on työmuotona tiivistä tukea ja apua perheelle, joka tarvitsee kuntoutusta jokapäiväiseen elämään kokonaisvaltaisesti tai perheellä on jokin/jotkin elämänalueet intensiivisen tuen tarpeessa. Intensiivinen perhetyö voi olla korjaavaa tai ennalta ehkäisevä tukea. Intensiivisellä perhetyöllä pyritään suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti lisäämään perheen voimavaroja, arjen hallintaa ja tukemaan vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Intensiivisellä perhetyöllä voidaan pyrkiä myös muun muassa estämään perheen hajoaminen lasten huostaanoton uhan alla.

Työskentely voidaan aloittaa havainnoimalla perheen toimintaa, jonka pohjalta tavoitteet ja asiakassuunnitelma luodaan yhdessä perheen ja sosiaalityöntekijän kanssa. Perheohjaaja käyttää erilaisia työmenetelmiä joiden avulla voidaan tukea muun muassa perheenjäsenten keskinäistä vuorovaikutusta, vanhemman auktoriteettia suhteessa rajattomasti käyttäytyvään lapseen, arjen taitoja ja säännöllistä päivärytmiä. Perheohjaaja työskentelee ja ohjaa konkreettisesti perhettä heidän tuen tarpeissaan. Perheen tukiverkostoa kartoitetaan ja rakennetaan tarvittaessa.

Intensiivistä perhetyötä tehdään perheen kotona tarvittaessa ympärivuorokautisesti tai päivämuotoisena. Työskentelyä arvioidaan säännöllisesti ja perheen kuntoutuessa tukitoimia kevennetään ja siirrytään kevyempään perhetyömuotoon.

Avoperhekuntoutus

Lisätietoa tulossa…

Tiedustelut: Tuomas Laitinen 040 643 1204.

Tapaamistoiminta

Tuetut tapaamiset soveltuvat tilanteisiin, joissa etävanhempi tarvitsee tukea yhteydenpitoon lapsen kanssa. Perheohjaajamme suunnittelee yhdessä vanhemman kanssa tapaamisen kulun ja on tapaamisen aikana vanhemman tukena. Perheohjaajamme voi olla apuna myös silloin, jos lapsen vanhempien tai vanhemman ja sijaishuoltopaikan välillä on ristiriitoja ja vaihtotilanteisiin tarvitaan ulkopuolista neuvottelijaa. Tarvittaessa autamme vanhempaa löytämään uusia yhteydenpitotapoja lapsen ehdoilla. Tavoitteena on, että yhteys lapseen voisi säilyä ja vahvistua haasteista huolimatta. Tuetut tapaamiset soveltuvat esimerkiksi silloin, jos vanhemman omat voimavarat ovat vähäiset tai lapsi kaipaa erityisen vahvaa aikuisuutta.

Valvotut tapaamiset tulevat kyseeseen silloin, kun sosiaalitoimi on arvioinut ne lapsen edun kannalta tarpeellisiksi tai, jos oikeus on määrännyt etävanhemmalle valvotut tapaamiset. Tapaamisen valvojana toimii perheohjaaja, joka tukee lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta ja huolehtii siitä, että tapaaminen on turvallinen lapselle. Tapaamisen valvoja keskeyttää tapaamiseen, mikäli se lapsen edun nimissä on tarpeen.

Tapaamiset voidaan järjestää Kasvunpolun tiloissa Kuopion keskustassa tai lapsen ja perheen omissa tiloissa.

Tukihenkilötoiminta

Kasvunpolun tukihenkilöt ovat sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita tai muutoin maallikkoauttamiseen motivoituneita, sopivia ja sitoutuneita henkilöitä. Tukihenkilö on turvallinen ja luotettava aikuinen, jolla on aikaa tukihenkilötoiminnalle ja tasapainoinen elämäntilanne. Tukihenkilötoiminta on lapsen tai nuoren kasvun ja kehityksen tukemista arjen askareissa. Tukihenkilötoiminta on yhdessä tekemistä, harrastamista, kuuntelemista ja kannustamista. Tukihenkilö voi olla elämänopettaja, ihmissuhdeosaaja, arjen opastaja tai rajojen asettaja. Tukihenkilö voi toimia ”isosiskona” tai ”isoveljenä” lapsille ja nuorille, joilla on vähäinen luonnollinen verkosto. Tukihenkilö sopii tueksi myös elämän muutostilanteisiin, esimerkiksi itsenäistymisen tueksi.

Kasvunpolku vastaa tukihenkilöiden rekrytoinnista, koulutuksesta ja toiminnan tukemisesta. Tukihenkilöille tarjotaan koulutuksen jälkeen säännöllinen työnohjaus sekä tuki ja ohjaus toiminnalle. Tukihenkilöt voivat lainata Kasvunpolun harrastusvälineitä.

Kasvunpolku välittää kokonaisvaltaisen tukihenkilöpalvelun kuntiin. Tukihenkilö voi toimia sosiaalihuoltolain tai lastensuojelulain puitteissa.

Ammatillinen tukihenkilötoiminta

Ammatillinen tukihenkilötoiminta on lasten ja nuorten kanssa tehtävää tavoitteellista ja suunnitelmallista työskentelyä, jonka tarkoituksena on tukea lapsen tai nuoren elämänhallintaa ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Sosiaalisen tuen avulla lasta tai nuorta kannustetaan oman elämän haltuunottoon sekä vastuulliseen tulevaisuuteen ja osallisuuteen. Toiminnassa tuetaan lapsen tai nuoren omia voimavaroja ja vuorovaikutustaitoja sekä etsitään lasta tai nuorta tukevia verkostoja.

Tukihenkilö on lapselle tai nuorelle turvallinen ihminen, kuuntelija ja keskustelukumppani sekä aikuisen malli. Työskentely perustuu luottamukselliseen asiakassuhteeseen, joka rakentuu aidon läsnäolon ja yhteisen tekemisen kautta. Toiminnalliset menetelmät ovat tärkeä osa työskentelyä ja niiden avulla lapsen tai nuoren vuorovaikutustaitoja vahvistetaan sekä tarjotaan hänelle mahdollisuus osallisuuteen ja uusiin kokemuksiin. Työskentely tapahtuu lapsen tai nuoren omassa elinympäristössä ja arjessa.

Tukihenkilötoiminta on joustavaa ja tuki suunnitellaan aina asiakkaan tarpeita vastaavaksi. Yksilöllisesti räätälöity työskentelysuunnitelma huomioi lapsen tai nuoren ja hänen perheensä elämäntilanteen ja tuen tarpeen. Toiminta on pitkäjänteistä työskentelyä koko perheen kanssa, mutta tukihenkilö on kuitenkin lapsen tai nuoren oma työntekijä. Tavoitteena on kartoittaa lapsen tai nuoren luonnollista verkostoa ja hänelle läheisiä ihmissuhteita, joiden kautta tukihenkilötoiminta tulisi tulevaisuudessa tarpeettomaksi.

Ammatillisella tukihenkilöllä on aina sosiaalialan koulutus sekä alan aiempaa työkokemusta. Työskentely on ammatillisesti suunniteltua, tavoitteellista sekä asianmukaisesti dokumentoitua.

Työskentely aloitetaan lapsen tai nuoren tilanteen ja tuen tarpeen kartoituksella. Työtä ohjaa nuoren sosiaalityöntekijän laatima asiakassuunnitelma, joka toimii pohjana myös asiakkaan ja sosiaalitoimen kanssa tehtävälle työskentelysuunnitelmalle. Nuoren tuen tarvetta arvioidaan koko työskentelyn ajan ja toimintaa muokataan tarvittaessa.

Työntekijä tapaa lasta tai nuorta, sopimuksen mukaan 1-3 kertaa viikossa. Tukihenkilötoimintaa arvioidaan yhdessä lapsen tai nuoren, hänen perheensä ja sosiaalityöntekijän ja mahdollisen muun verkoston kanssa säännöllisesti.

Jälkihuolto

Kohderyhmänä ovat lastensuojelulain mukaisessa jälkihuollossa olevat nuoret ja nuoret aikuiset, jotka ovat lastensuojelun tarpeessa ja tarvitsevat tukea itsenäistymisprosessissaan.

Tukimuodot voivat olla:

  • Nuoren tulevaisuuden toiveiden ja tarpeiden kartoittamista
  • Henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa
  • Nuoren omien voimavarojen kartoittamista
  • Tulevaisuuden suunnittelua
  • Apua käytännön asioiden hoitamiseen
    • talousasiat
    • asuntoasiat
    • tukien hakeminen
  • Tukea koulunkäyntiin ja opintoihin
  • Tukea koulutus- ja työllistymispolkujen löytämiseen
  • Tukea harrastuksiin sekä omien mielenkiinnon kohteiden löytämiseen

Työskentelyn tavoitteena on nuoren saattaminen yhteiskuntaan ja hänen oman paikkansa löytäminen. Nuoren olemassa olevia voimavaroja vahvistetaan ja häntä tuetaan ottamaan vastuuta omasta elämästään. Työskentelyn aikana otetaan haltuun itsenäiseen elämään tarvittavia taitoja sekä luodaan mielikuvaa ehjästä ja hyvästä tulevaisuudesta, joka on aina tavoittelemisen arvoinen. Työskentely on yleensä hyvin konkreettista asioiden yhdessä tekemistä. Perusedellytyksenä jälkihuollolle on riittävä toimeentulo ja kohtuullinen asunto.

Jälkihuollon tuki toteutetaan yksilöllisen itsenäistymissuunnitelman pohjalta yhteistyössä nuoren kanssa. Asiakkuuden alussa laaditaan palvelusuunnitelma, jossa sovitaan työskentelyn tavoitteista ja sisällöistä. Palvelu sisältää 1-5 tukikäyntiä viikossa ja lisäksi yhteydenpidon puhelimen välityksellä. Palvelujakson pituus sovitaan tarpeen mukaan.

Tuettu asuminen

Tuettu asuminen on kokonaisvaltaista palvelua nuorille, jotka tarvitsevat tukea itsenäistymisprosessissaan. Palvelu on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat säännöllistä, mutta eivät jatkuvaa huolenpitoa, ohjausta tai kuntoutusta. Tuettu asuminen on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, joka mahdollistaa asukkaan asumisen omassa asunnossaan. Tavoitteena on tukea nuoren itsenäistä selviytymistä, elämänhallintaa ja osallisuutta yhteiskuntaan.

Tuettu asuminen voi olla:

  • tukea ja ohjausta arkisiin toimintoihin
    • päivärytmi ja ajanhallinta
    • kodinhuolto
    • ruokahuolto
    • hygienia
  • tukea ja ohjausta taloudenpitoon
    • raha-asioiden hallinta
    • ajantasaiset tuet, palvelut ja etuudet
  • opastusta itsenäiseen asumiseen ja elämiseen
  • tukea vapaa-ajan toimintoihin
    • harrastuksiin ohjaaminen
    • mielekkään tekemisen löytäminen
  • apua koulutus- ja työpolkujen löytämiseen
    • koulutuksiin hakeutuminen, opinnoista suoriutuminen
    • työmarkkinoille hakeutuminen
  • välitöntä tukea akuuteissa tilanteissa

Tuetun asumisen suunnittelun lähtökohtana on asiakkaan toimintakyky ja tuen tarve. Asiakkuuden alussa nuorelle laaditaan suunnitelma, jossa määritellään palvelun sisältö, tarjottavan tuen tuntimäärä, palvelun tavoitteet sekä toteuttamistoimenpiteet. Palveluun sisältyy aina tukikäyntejä sekä puhelintukea.

Ryhmätoiminnat

Kasvunpolussa pyörii säännöllisesti ryhmiä:

Nuorille sanataide, kuvataide, tanssi ja harrasteryhmä

Alakouluikäisille voimauttavat tyttö- ja poikaryhmät

Vanhempien kasvuryhmä

Ryhmät kokoontuvat Kuopiossa ja/tai Siilinjärvellä. Tilauksesta tuomme ryhmätoiminnot muille alueille tai jalkaudumme työpariksi ohjaamaan ryhmiä yhdessä kuntien työntekijöiden kanssa.

Ryhmiä koskevat tiedustelut: Salla Kolmakow 040 352 2277 tai sähköpostilla etunimi.sukunimi @ kasvunpolku.fi.

Lastensuojelun edunvalvonta

Lastensuojelun edunvalvoja on lapsen puolueeton edustaja. Lastensuojelun edunvalvojaa haetaan lapselle silloin, kun lapsen huoltaja ei pysty käyttämään lapsen puhevaltaa lastensuojeluasiassa. Syynä voi olla esimerkiksi vanhemman puutteellinen osallistuminen lapsen asioihin, vanhemman vakava mielenterveyden ongelma tai päihdeongelma. Edunvalvonta tulee kyseeseen myös silloin, kun lapsen etu ja huoltajan etu (tai huoltajalle läheisen henkilön etu) ovat ristiriidassa tai, kun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavat aikuiset ovat hyvin erimielisiä lapsen edusta ja ristiriidat uhkaavat vaarantaa lapsen edun toteutumisen. Lastensuojelun edunvalvojan tehtävänä on edistää lapsen osallisuutta häntä koskevassa asiassa. Lastensuojelun edunvalvoja:

  • huolehtii siitä, että lapselle on riittävästi tietoa päätettävästä asiasta ennen oman mielipiteen esittämistä
  • avustaa lasta omien mielipiteiden esille tuomisessa
  • ilmaisee oman arvionsa lapsen edusta

Lastensuojelun edunvalvontaa voidaan hakea yksittäisen asian selvittämiseksi tai osaksi laajempaa prosessia. Lastensuojelun edunvalvonta voidaan määrätä tarvittaessa myös koko lastensuojelun työskentelyn ajaksi. Edunvalvojan toiminta rakentuu edunvalvontamääräyksen mukaan. Lapselle voi hakea henkilöön kohdistuvaa edunvalvontaa lastensuojelulain lisäksi holhoustoimilain nojalla. Lastensuojelun edunvalvoja voi toimia lapsen edunvalvojana myös rikosprosessissa.

Lastensuojelun edunvalvoja on lapselle turvallinen ja puolueeton aikuinen, jonka tehtävänä on jäsentää lasta koskevaa viranomaisprosessia lapselle itselleen, tukea lasta osallistumaan häntä koskevan asian käsittelyyn ja arvioida lapsen etua lastensuojelun ammatillisen asiantuntemuksen kautta. Lastensuojelun edunvalvojana toimii kokenut lastensuojelun ammattilainen, joka on suorittanut lastensuojelun edunvalvoja -koulutuksen.

Sosiaalityön asiantuntijapalvelut

Sosiaalityön asiantuntijapalvelut tukevat kuntien omia työntekijöitä lasten ja perheiden kanssa työskentelyssä. Kasvunpolun työntekijät tulevat tarvittaessa tukesi arjen työhön tai asiantuntijapalveluita voi hankkia yksittäisen tehtävän hoitamiseen. Asiantuntijapalveluita voi hyödyntää esimerkiksi:

  • lastensuojelutarpeen selvityksessä tai palvelutarpeen arvioinnissa
  • päätöksen valmistelussa
  • vanhemmuuden arvioinnissa
  • huolto- ja tapaamisselvityksessä tuomioistuimelle
  • perheen jälleenyhdistämisen edellytysten arvioinnissa
Neuropsykiatrinen valmennus

Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen (AD/HD-) valmennus on kuntoutusmenetelmä, jonka tavoitteena on vahvistaa asiakkaan/perheen arjen-ja elämänhallintataitoja. Kuntoutus on ennaltaehkäisevää ja asiakkaan elämänlaatua parantava. Lähestymistapa on ratkaisu- ja voimavarakeskeinen. Valmennus soveltuu henkilöille tai perheille, joilla on havaittu neurologista erityisvaikeutta (esim. AD/HD, ADD, autisminkirjon henkilöt, Touretten syndrooma, dysfasia). Soveltuu myös mielenterveys- ja päihdekuntoutujille tai nuorelle aikuiselle itsenäistymisen haasteisiin sekä yleisesti puutteellisia toiminnanohjauksen taitoja omaavien lasten, nuorten ja aikuisten ohjaamiseen.

Valmennuksen tavoitteet laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa. Tavoitteet ovat hyvin konkreettisia ja liittyvät asiakkaan haastavaan tilanteeseen esimerkiksi arjenhallintaan, opiskeluun, itsetuntoon tai ihmissuhteisiin. Valmennuksen avulla on mahdollista saada tukea ja keinoja sujuvampaan arkeen sekä toimivampaan perheen vuorovaikutukseen. Valmentaja tukee aktiivisesti tavoitteiden saavuttamista, antaa palautetta ja kannustaa uusien toimintatapojen löytämisessä sekä rakentaa tarvittavaa asiakasta tukevaa verkostoa. Valmennus tapahtuu asiakkaan omassa elinympäristössä; koulussa, kotona, harrastuksissa, työpaikalla tai kasvunpolun omissa tiloissa. Yhteydenpito voi koostua tapaamisista sekä puheluista ja sähköpostiviesteistä. Työskentely on monipuolista ja sisältää konkreettista, henkistä ja tiedollista tukea.

Valmentajana toimii neuropsykiatrisen valmentajakoulutuksen saanut Kasvunpolun työntekijä. Valmennuksen kestoksi suositellaan ainakin 10 (+10) käyntikertaa. Käyntien tiheys ja valmennuksen kesto sovitaan yksilöllisesti asiakkaan tilanteen mukaisesti.

Ratkaisukeskeisen neuropsykiatrisen valmennuksen tavoitteena on, että asiakkaan arjen- ja elämänhallinnan vaikeudet helpottuvat, tavoitteet saavutetaan ja asiakas voimaantuu!

Toimintaterapia ja eläinavusteinen kuntoutus

Kasvunpolun toimintaterapia on asiakaslähtöistä kuntoutusta, jossa asiakasta ajatellaan kokonaisuutena ja osana ympäristöään. Toimintaterapiassa on tavoitteena ylläpitää ja edistää asiakkaan toimintakykyä. Toimintaterapia perustuu toiminnan terapeuttiseen käyttöön sekä asiakkaan ja terapeutin vuorovaikutussuhteeseen.

Terapian sisältö määräytyy asiakkaan kuntoutustarpeiden sekä mielenkiinnonkohteiden mukaan. Huomioidaan myös asiakkaan toimintaympäristö ja sosiaalinen verkosto. Terapian tavoitteet perustuvat asiakkaan ja tarvittaessa hänen läheistensä kanssa tehtyyn arviointiin.

Eläinavusteinen kuntoutus on yksi mahdollisuus terapeuttiseen toimintaan. Talli ja maatila asukkeineen ja ympäristöineen tarjoavat monipuolisen toimintaympäristön, joka tarjoaa myös elämyksellisyyttä.

Lasten toimintaterapia toteutetaan aina yhteistyössä perheen, päiväkodin/koulun henkilökunnan ja muun lähipiirin kanssa. Terapeutti ohjaa myös päiväkodin henkilökuntaa ja vanhempia tukemaan lasta arjessa.

Toimintaterapeutin terapiaan asiakas ohjautuu lähettävän tahon suositusten perusteella. Lähettävä taho yleensä on oman kunnan terveyskeskus, yliopistollinen sairaala tai yksityinen lääkäriasema. Kasvunpolun toimintaterapia on painottunut sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn kuntouttamiseen. Tavoitteena on fyysisen, sosiaalisen, emotionaalisen ja/tai kognitiivisen hyvinvoinnin parantaminen.

Lisätiedustelut: Toimintaterapeutti Terhi Perkkiö 040 646 1883 tai etunimi.sukunimi@kasvunpolku.fi.

Työnohjaus

Työnohjaus on oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä, joka tapahtuu koulutetun työnohjaajan avulla. Se on työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden yhdessä tulkitsemista ja jäsentämistä. Työnohjaus sopii niille, jotka haluavat oppia ja kehittyä työssään.

Työnohjausta voidaan antaa yksilölle, ryhmälle tai koko työyhteisölle. Se sopii erilaisille organisaatioille toimialasta riippumatta. Työnohjauksessa yhdistävänä tekijänä ovat työ ja työyhteisö. Ohjattavat voivat tehdä samassa tiimissä samaa tai eri työtä. He voivat työskennellä myös samanlaisissa työtehtävissä, mutta eri tiimeissä. Työnohjausryhmä voidaan myös koota saman alan ammattilaisista eri työpaikoilta.

Kartoittava keskustelu työnohjaajan kanssa auttaa selkeyttämään, mikä olisi paras työskentelymuoto.

Työnohjaajat:

Salla Kolmakow
Sosiaalityöntekijä, YTM
Työnohjaajaopiskelija (2015-2017)

 

Koulutuspalvelut

Lisätietoa tulossa…

Tiedustelut: Terhi Perkkiö 040 646 1883 tai sähköpostilla etunimi.sukunimi@kasvunpolku.fi.