Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen (AD/HD-) valmennus on kuntoutusmenetelmä, jonka tavoitteena on vahvistaa asiakkaan/perheen arjen-ja elämänhallintataitoja. Kuntoutus on ennaltaehkäisevää ja asiakkaan elämänlaatua parantava. Lähestymistapa on ratkaisu- ja voimavarakeskeinen. Valmennus soveltuu henkilöille tai perheille, joilla on havaittu neurologista erityisvaikeutta (esim. AD/HD, ADD, autisminkirjon henkilöt, Touretten syndrooma, dysfasia). Soveltuu myös mielenterveys- ja päihdekuntoutujille tai nuorelle aikuiselle itsenäistymisen haasteisiin sekä yleisesti puutteellisia toiminnanohjauksen taitoja omaavien lasten, nuorten ja aikuisten ohjaamiseen.

Valmennuksen tavoitteet laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa. Tavoitteet ovat hyvin konkreettisia ja liittyvät asiakkaan haastavaan tilanteeseen esimerkiksi arjenhallintaan, opiskeluun, itsetuntoon tai ihmissuhteisiin. Valmennuksen avulla on mahdollista saada tukea ja keinoja sujuvampaan arkeen sekä toimivampaan perheen vuorovaikutukseen. Valmentaja tukee aktiivisesti tavoitteiden saavuttamista, antaa palautetta ja kannustaa uusien toimintatapojen löytämisessä sekä rakentaa tarvittavaa asiakasta tukevaa verkostoa. Valmennus tapahtuu asiakkaan omassa elinympäristössä; koulussa, kotona, harrastuksissa, työpaikalla tai kasvunpolun omissa tiloissa. Yhteydenpito voi koostua tapaamisista sekä puheluista ja sähköpostiviesteistä. Työskentely on monipuolista ja sisältää konkreettista, henkistä ja tiedollista tukea.

Valmentajana toimii neuropsykiatrisen valmentajakoulutuksen saanut Kasvunpolun työntekijä. Valmennuksen kestoksi suositellaan ainakin 10 (+10) käyntikertaa. Käyntien tiheys ja valmennuksen kesto sovitaan yksilöllisesti asiakkaan tilanteen mukaisesti.

Ratkaisukeskeisen neuropsykiatrisen valmennuksen tavoitteena on, että asiakkaan arjen- ja elämänhallinnan vaikeudet helpottuvat, tavoitteet saavutetaan ja asiakas voimaantuu!

Toimintaterapia on asiakaslähtöistä kuntoutusta. Tavoitteena on mahdollistaa asiakkaalle mahdollisimman itsenäinen ja omatoiminen, mielekäs arki. Toimintaterapiassa pyritään vaikuttamaan yksilön toimintamahdollisuuksiin, joita saattavat rajoittaa erilaiset kehitykselliset häiriöt, psyykkiset /fyysiset sairaudet tai vammat.

Toimintaterapia perustuu toiminnan terapeuttiseen käyttöön sekä asiakkaan  ja terapeutin vuorovaikutussuhteeseen.

Terapialla vahvistetaan toiminnan osa-alueita, joita voivat olla esimerkiksi:

• sensomotoriikka ja silmä-käsi yhteistyö
• karkeamotoriikka ja kehonhallinta
• oman toiminnan ohjaaminen ja itsenäistyminen
• tunne- ja vuorovaikutustaidot
• hahmottaminen
• arjen toiminnot; itsestä huolehtiminen, lepo, asioimiseen ja kotielämään liittyvät toiminnot
• leikki ja leikin kehitys

Toimintaterapia voi toteutua yksilöllisenä tai ryhmämuotoisena palveluna. Toimintaterapeutti voi myös ohjata asiakkaan lähiympäristöä (perhettä, avustajia, hoitajia) asiakkaan arjen omatoimisuuden tukemiseen. Terapian avulla toimintakykyä ja kehitystä pyritään edistämään ja ylläpitämään opastamalla asiakas löytämään ja hallitsemaan keinoja huolehtia itsestään, olemaan vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, tekemään työtä tai opiskelemaan, viettämään vapaa-aikaa ja leikkimään.

Toimintaterapiajakson alussa toimintaterapeutti tekee alkukartoituksen, mikä sisältää asiakkaan toimintakyvyn kokonaisvaltaisen kartoittamisen esimerkiksi haastattelemalla asiakasta ja hänen lähihenkilöitään, havainnoimalla toimintaa tai toimintaterapeuttisia arviointimenetelmiä hyödyntäen. Toimintaterapeutti voi käydä myös tutustumassa asiakkaalle tärkeisiin ympäristöihin, kuten päiväkotiin, kouluun, työpaikalle ym., jos se on tarpeellista. Alkukartoituksen jälkeen sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa terapiajakson tavoitteet.

Musiikkiterapia on tieteelliseen tutkimukseen perustuva kuntoutus- ja hoitomuoto, jossa musiikin eri elementtejä (rytmi, harmonia, melodia, äänensävy, dynamiikka jne.) käytetään vuorovaikutuksen keskeisenä välineenä yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Musiikkiterapia voi olla yksilö- tai ryhmäterapiaa. Musiikkiterapiaa käytetään sekä kokonaishoidon osana muiden hoitomuotojen rinnalla että pääasiallisena hoitomuotona. Musiikkiterapialla voidaan saavuttaa myönteisiä tuloksia psyykkisten, fyysisten, neurologisten ja sosiaalisten oireiden ja sairauksien hoidossa. Musiikkiterapia soveltuu lapsille, nuorille, aikuisille ja vanhuksille.
Musiikkiterapian perinteisiä sovellusalueita ovat psykiatria ja kehitysvammaisten kuntoutus. Uudempia käyttöalueita ovat esimerkiksi kommunikaatiohäiriöt, neurologiset ongelmat, päihteisiin, työuupumukseen ja kipuun liittyvät ongelmat.

Musiikkiterapiaistunto on aina luova prosessi, jossa asiakkaalta ei edellytetä musiikillisia taitoja. Musiikki on väline, ei itsetarkoitus. Musiikkiterapian menetelmiä ovat esimerkiksi musiikin kuuntelu, laulaminen, soittaminen, improvisointi, liikkuminen musiikin mukaan, laulujen/biisien tekeminen, musiikkimaalaus ja fysioakustinen hoito.
Musiikissa on paljon mahdollisuuksia. Musiikki aktivoi alitajuista, tiedostamatonta mielenmaisemaa. Sen keinoin voidaan sekä paljastaa että parantaa. Musiikin avulla voi käsitellä vaikeitakin asioita turvallisesti, symbolisen etäisyyden päässä. Musiikki saa aikaan vuorovaikutusta, se antaa esteettisiä kokemuksia ja tuottaa mielihyvää. Musiikilla on myös fysiologisia vaikutuksia. Sen avulla voidaan stimuloida tai rauhoittaa.

lyhytterapia on maailmalla tunnustettu ja tutkittu psykologiseen teoriaan perustuva mielenhoitomuoto, joka sopii erityisesti kaikille heille joilla on haasteita elämässään ja jotka sen vuoksi oirehtivat eri tavoin mutta joilla ei ole laajempia psykopatologioita.  Lyhytterapia on kehitetty USA:ssa ja Iso-Britanniassa ja se on useissa maissa kytköksissä sosiaalityöhön sen tehokkuuden, ratkaisukeskeisyyden ja toiminnallisuuden vuoksi.

Ratkaisukeskeinen lyhytterapia on nimensä mukaisesti nopeaa ja matalan kynnyksen mielenterveystyötä. Apu voi löytyä nopeastikin, jopa parin terapiakäynnin aikana. Ratkaisukeskeisessä terapiassa ei kaivella menneitä eikä etsitä syitä tai syyllisiä. Ongelmien sijaan keskitytään ratkaisuihin, eletään nykyhetkessä ja katsotaan tulevaisuuteen. Asiakkaalle ei anneta valmiita neuvoja ylhäältäpäin vaan häntä autetaan etsimään itselleen sopivia ratkaisuja ja toimintamalleja elämän solmukohdissa.

Sosiaalipedagoginen hevostoiminta on työskentelytapa, jota voidaan käyttää sosiaalisen kasvun ja hyvinvoinnin tukemiseen. Vaikutukset syntyvät vuorovaikutuksen, kokemuksellisuuden ja osallisuuden kautta. Toiminnan lähtökohtana on ihmisen ja hevosen vuorovaikutus sekä talliyhteisö, jossa toiminta tapahtuu.

Koira on turvallinen ja luotettava kumppani haastavien ajatusten, tunteiden ja tilanteiden kohtaamisessa. Se on läsnä tarpeista riippuen niin toiminnallisessa tekemisessä kuin keskusteluidenkin tukena. Parhaimmillaan koira innostaa mukaan, motivoi ja rentouttaa – mahdollistaa asiakkaalle tavoitteen mukaisen tekemisen mielekkäällä tavalla!

Koira-avusteisen työmenetelmän valinta kuntoutuksen tueksi edistää oleellisesti asiakkaan osallisuutta työskentelyyn, ja luo mainiot lähtökohdat yksilölliseen sekä kokonaisvaltaiseen ihmisen kohtaamiseen. Eläimen läsnäolon on todettu rauhoittavan sekä rentouttavan sekä fyysisesti, sosiaalisesti että psyykkisesti. Koira-avusteisuus vastaa joustavasti eriasteisen tuen tarpeisiin sekä yksilöiden että ryhmien toiminnassa. Koira on turvallinen ja luotettava kumppani vaikeiden tunteiden, ajatusten ja tilanteiden kohtaamisessa. Se voi olla mukana työskentelyssä suoraan toiminnallisen tekemisen merkeissä, taikka aiheena ohjaajan ja asiakkaan välisissä keskusteluissa. Koira lujittaa asiakkaan suhdetta itseen sekä muihin, ja edistää sosiaalisia sekä tunnepuolen taitoja. Työskentelyn tavoitteena voi olla myös esimerkiksi ongelmaratkaisun harjoittelu, keskittymisen ja tarkkaavaisuuden suuntaaminen, muistitoimintojen edistäminen, oppimisen tukeminen ja motivaation lisääminen. Koira-avusteista työskentelyä toteutetaan linjassa Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry:n toiminta-ajatuksen kanssa. Lisää tietoa: http://www.kasvatus-kuntoutuskoirat.fi/kasvatus-ja-kuntoutustyo/ .